Nimikko
1900–1909

1900-luvun suosituimmat etunimet

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomi eli vielä Venäjän vallan alla autonomisena suuriruhtinaskuntana. Nimimuoti heijasti kansallisromantiikan aatteita: suomalaisen kielen ja kulttuurin herätys näkyi toivenimissä (Hilja, Tyyne, Toivo, Armas), jotka ilmentävät vanhempien toivomia ominaisuuksia lapselleen. Samalla kristilliset nimet (Maria, Johannes, Anna) pitivät edelleen kärkipaikkoja, sillä lähes koko väestö kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon ja kastaminen oli kirkollinen tapahtuma.

Huomio: Ennen vuotta 1969 DVV ei tilastoinut ensimmäisiä etunimiä erikseen. Silloisilta vuosikymmeniltä on saatavilla vain kaikkien etunimien aggregaattitilasto, joka huomioi myös toiset ja kolmannet nimet. Sen kärjessä ovat siksi Maria, Juhani ja Johannes — nimet joita annetaan hyvin usein toisiksi tai kolmansiksi etunimiksi suvussa.
Kaikki etunimet (myös 2. ja 3.)

Naisten top 10

  1. 1.Maria
  2. 2.Anna
  3. 3.Sofia
  4. 4.Aino
  5. 5.Helmi
  6. 6.Martta
  7. 7.Hilja
  8. 8.Johanna
  9. 9.Matilda
  10. 10.Tyyne
Kaikki etunimet (myös 2. ja 3.)

Miesten top 10

  1. 1.Johannes
  2. 2.Eino
  3. 3.Väinö
  4. 4.Toivo
  5. 5.Ilmari
  6. 6.Olavi
  7. 7.Lauri
  8. 8.Emil
  9. 9.Armas
  10. 10.Vilho

Vuosikymmenen nimitrendit

  • Toivenimet nousevat pinnalle: Hilja (hiljainen), Tyyne (rauhaisa), Toivo, Armas.
  • Kalevalan hahmot (Aino, Väinö) tulevat suosioon kansallisromantiikan myötä.
  • Maria ja Johannes ovat suosituimmat — sama kärki jatkuu vuosikymmeniä.

Suomi 1900–1909

Suomen suuriruhtinaskunta oli venäjänkielisen tsaarinvallan alaisuudessa. Nikolai II:n aikana käynnistyi 'sortokausi' (venäläistämistoimet). J. K. Paasikivi, Väinö Linnan pojan Väinön nimi, ja Kalevalan Aino kuvastivat kansallismielistä henkeä. Elias Lönnrotin Kalevala oli julkaistu jo 1835, mutta sen vaikutus nimivalintoihin kiihtyi tällä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen lopulla syntyneet ehtivät nähdä Suomen itsenäistymisen 1917.